Muuttoa ja muuta mölinää

Viikon alku on ollut hiukan kiireinen, kun ollaan yritetty metsästää meille kämppää. Vaikka netti on pullollaan vuokrattavaksi annettavia huoneita/huoneistoja Melbournesta, sellaisen saaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Lähetettiin n. 20-25 sähköpostia, joista meille vastattiin neljään. Kaksi näistä vastasi, että huone oli jo mennyt, joten meille jäi tasan kaksi vaihtoehtoa. Tiistaina käytiin siis katsastamassa kumpainenkin asunto. Ensimmäinen oli yleiskunnoltaan hiukan kulahtanut, kävelymatkan päässä keskustasta, vuokra budjetin ylärajoilla ja boonuksena kolme kämppistä. Huonona puolena oli se, ettei internet vielä toiminut asunnolla. Kuitenkin omistajan toiseen kiinteistöön parinsadan metrin päähän olisi mahdollista mennä koodaamaan koska vain. Pyydettiin harkinta-aikaa seuraavaan päivään ja lähdettiin katsastamaan vaihtoehto b.

Seuraava kohde sijaitsi hiukan kauempana Kilda Eastissa, joten lähdettiin ratikalla (tai mikä ihmeen katujyrä onkaan) liikenteeseen. Matka kesti noin puolisen tuntia ja oltiin perillä hyvissä ajoin. Kyseessä piti olla kimppakämppä aussilaisen miehen kanssa. Perille meille selvisi, että noin nelikymppinen omistaja itse olisi tuleva mahdollinen kämppis. Asunto oli siisti kolmio pienkerrostalossa. Siellä oli myös toimiva netti ja vuokrakin edellistä huomattavasti halvempi. Sijainnin lisäksi ainoa iso miinuspuoli oli omistaja. Omistaja tuntui olevan uteliasta sorttia. Keittiötä esitellessä hän tiedusteli meidän allergioita ja kysyi tykätäänkö me lihasta. No tottakai me vastattiin, että rakastetaan lihaa! Seuraavaksi hän oli huolissaan, että eikai me noudateta ruokavaliota, jossa syödään pelkästään lihaa. Hänen aikaisempi kämppis nimittäin oli tällaista ruokavaliota noudattanut ja omistaja ei voinut sietää lihankäryä. Huoneiston esiteltyään istuttiin alas ja tenttaaminen jatkui. Erityisen huolen aiheena oli, ollaanko usein myöhään ulkona. Vakuutettuamme, että käydään harvoin ehkä joskus viikonloppuisin istumassa iltaa, omistaja vaikutti tyytyväiseltä. Lopulta selvittiin kunnialla tenttauksesta ja meidät olisi kelpuutettu kämppiksiksi, mutta kokemusken jälkeen ei enää edes harkittu tätä vaihtoehtoa. Koska muita vaihtoehtoja ei sitten enää ollutkaan, päädyttiin ensimmäiseen. Tässä muutama kuva!

Siinä se koko komeudessaan!

Meidän huone

Keittiö

Olkkari

Takapiha

Keskiviikkona aamupäivästä lähdettiin kantamaan omaisuuttamme muutaman kilometrin päähän uudelle asuinalueellemme Carltoniin. Kämpän omistajapariskunta Michael ja Nadeen otti meidät hyvin vastaaan ja päästiin suoraan lounaspöytään. Ennen meitä pariskunta oli nähnyt vain kaksi suomalaista ja sen kyllä huomasi. Meinattiin tukehtua sämpylöihimme, kun he kysyivät vilpittömästi, että joutuuko Suomesta aina talvisin muuttamaan pois, kun siellä on niin kylmä ja pimeetä. Jokatapauksessa pariskunta vaikuttaa uskomattoman mukavalta ja leppoisalta. Heti lauantaina meillä onkin tiedossa perinteinen aussilainen barbeque -ilta! :)

Tämä päivä ollaan vietetty hyvin pitkälti ulkona. Koska uudesta asunnosta löytyi vaaka, päätettiin alkaa lenkkeilemään. Tähän loistavan mahdollisuuden tarjoaa lähellä sijaitseva Carlton gardens -puisto, jossa heti raapaistiin puolentoistatunnin ”intervallireeni”. Kun oltiin saatu urheilusta tarpeeksemme, päädyttiin samaiseen puistoon myös piknikille (kun kuluttaa paljon, täytyy myös tankata hyvin). Puisto on muuten opossumien suojelualuetta ja vilaukselta myös yksi nähtiin. Ne kuulemma on yöeläimiä ja niitä näkee siellä iltaisin enemmän. Tänään siis joudutaan vielä kerran puistoon etsimään possumeita!

Heittäydyttiin villeiksi ja ostettiin myös muuta kun nuudeleita, sushipötkylä!

Opossummin peräpää pilkottaa jos tarkkaan kattoo

Niitä näitä tässä onkin tullut jo lätistyä oikein urakalla, joten eiköhän tämä riitä tältä erää. Olisi mukava kuulla myös miten siellä Suomen päässä menee? Kylmää vai tosi kylmää? ;)

Ps. Vanhemmille ja muille huolestuneille tiedoksi, että ollaan kyllä myös katteltu töitä, mutta mitään varteenotettavaa ei ole vielä löytynyt. Asiaa hiukan hankaloittaa se, että ollaan näillä suunnilla max. n. kuukausi...

Hello mates!

Täällä sitä ollaan Australian maaperällä vietetty jo muutama päivä. Ollaan asuttu hostellissa kaheksan hengen dormissa. Varattiin vielä pari päivää lisää, mutta samassa dormissa ei ollut enää tilaa, joten muutettiin 12 hengen huoneeseen. Alkuun hoideltiin vähän yleisiä asioita. Käytiin avaamassa pankkitili ANZ-nimiseen pankkiin. Yllättävän helposti homma hoitu ja saatiin yhteinen tili, niin ei tarvitse monen tilin kanssa säheltää. Käytiin myös hankkimassa paikallinen liittymä. Liittymän avaaminen kävi myös kätevästi, mutta oli aika tyyristä verraten Suomeen. Etenkin kun haluttiin internet-yhteys. Täällä usein nettiyhteydet on maksullisia hostelleissa, joten sen hankkiminen oli välttämättömyys. Nyt meillä siis on oma netti, mutta sekin on käytettävissä rajoitetusti. Tämä voi vaikeuttaa yhteydenpitoa sinne koto-Suomeen, mutta yritetän silti tasasin väliajoin kirjotella.

Netti on niin hidas, että joudutte tyytyyn yhteen kuvaan...

Muutenkin täällä on odotetusti hintataso paljon korkeampi kuin Aasian maissa, joissa reissailtiin. Onneks hostellissa on sentään keittomahdollisuus ja löydettiin lähistöltä Aldi (vastaava kuin Lidl Suomessa). Ravintolaruoka onkin vaihtunut kaurapuuroon, nuudeleihin, pussikeittoihin ja purkkimuonaan. Vettä saa onneks juoda taas suoraan hanasta. Paluu siis opiskelijaelämän realiteetteihin (miinus opiskelu).

Vaikka säästöliekillä mennään (ruumis + lompakko), ostettiin liput Australian Openiin kattoon tennistä. Hetken jo luultiin, että Niemisen Jarkko on tipahtanu koko turnauksesta, mutta sitten huomattiin, että Jarkolla oli vielä parimittelö venäläisvahvistuksen kanssa. Sinne sitten mentiin heti aamutuimaan, jotta varmasti mahduttiin katsomoon. Ja mahduttiinhan me, ehkä 50 katsojaa saapui paikalle. Nieminen parinsa kanssa voitti matsin, joten turhaan ei paikalle raahauduttu. Katsottiin lisäksi vielä pari miesten kolmannen kierroksen ottelua ja yksi naisten. Niissä oli jo vähän enemmän katsojia ja tunnelmaa. Kokonaiset 12 tuntia siellä vierähti pallottelua seuraten +44 asteen helteessä. Hienosti oli kisat järjestetty, missään ei ollut kovia ruuhkia ja vesipisteitä oli ympäriinsä. Lisäksi alueelle sai ottaa omat eväät, joten meillä budjettireissaajillakin oli mahdollisuus syödä jotain päivän aikana.

Muuten ollaan vietetty aikaa kierrellen Melbournen katuja ja yritetty metsästää halvempaa majoitusvaihtoehtoa. Hostellissakaan hyöpyminen täällä ei ole kovin edullista, molemmilta yhteensä n. 50€/yö. Yritetään nyt saada seuraavaksi kuukaudeksi täältä vuokralle huone kimppakämpästä ja sen jälkeen lähdetään kohti Sydneytä. Mutta eiköhön siinä ollut kaikki oleellinen tältä erää. Melbourne kuittaa! :)

Kohti Australiaa!

Tänään illalla lähdetään siis kohti Melbournea. Ensi yö vietetään lentokoneessa ja seuraavat neljä yötä majottaudutaan hostelliin kahdeksan hengen dormiin. Ensimmäiset päivät menee luultavasti yleisiä asioita hoidellessa, tarvitaan muun muassa paikalliset liittymät ja pankkitilit. Täytyy myös tehdä jonkinlainen suunnitelma mm. majoituksen ja työnhaun suhteen. 

Tänään kuitenkin nautitaan vielä Balin tunnelmasta. Tarkoitus olisi ainakin käydä vielä hieronnassa ja tietenkin syödä hyvin! Kirjoitellaan taas Ausseista! :)

Hyvä, paha Bali

Nyt kun ollaan jättämässä Bali pidemmäksi aikaa (eihän sitä tiedä vaikka vielä palattaisiin), on oiva hetki tehdä yhteenveto täkäläisestä elämänmenosta. Niinkuin yleensä asioilla, myös Balilla asumisessa on ollut niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Tässä pieni – ei kuitenkaan tyhjentävä – listaus asioista, joita tulee ikävä ja myös asioista, joita tuskin jää kaipaamaan.

Ihmiset

Rajek opetti meille indonesian kielen
lisäksi positiivista asennetta!

Balilaiset ihmiset on positiivista porukkaa. Ihmiset hymyilevät niin leveästi, että suomalaisen yrittäessä samaa voi poskilihakset krampata. Naurukin tuntui aluksi niin hersyvältä ja kovaääniseltä, että se sai vähintäänkin kainon suomalaisen taistele tai pakene- refleksit aktivoitumaan. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja tällaista positiivisuutta jää todella kaipaamaan! Tästä iloisuudesta ja positiivisesta elämänasenteesta olisi paljon opittavaa (toivottavasti myös ollaan opittu jotain).

Toisaalta Balilla (niinkuin myös muualla aasiassa?) ihmiset pelkäävät kasvojensa menettämistä. Tämä johtaa siihen, että monesti erinäisiin pyyntöihin vastataan myönteisesti. Todellisuudessa kuitenkaan mitään ei tapahdu, balilainen on vaan pyrkinyt välttämään kielteistä vastausta ja mahdollista konfliktia. Tällainen käytös saa välillä perusrehdin suomalaisen verenpaineet nousemaan.

Ruoka

Hyvän ruuan ystävänä Bali on ollut oiva vaihtokohde! Ruoka on petollisen halpaa ja usein myös taivaallisen hyvää. Ausseihin matkatessa meille voi tulla pienoinen shokki, sillä ruuan hinta on siellä moninkertainen. Toisaalta pieni pakollinen laihdutuskuuri tämän syksyn jälkeen tuskin on pahitteeksi!

Kuitenkin hiukan erilainen hygieniataso johtaa siihen, että harva turisti pääsee Balilta pois ilman jonkinlaista mahatautia alias turistiripulia. Lievemmässä tapauksessa tauti menee ohi parinpäivän vessaistunnolla, mutta osa meidänkin vaihtariporukasta on joutunut sairaalahoitoon asti.

Nasi campur.

Luonto

Balin luonto on todella kaunista! Silminkantamattomiin ulottuvat riisipellot, vehreät sademetsät ja valkoiset hiekkarannat tekevät Balista oikean paratiisisaaren. Lämmin ilmasto takaa sen, ettei pitkähihaisille paidoille tai pitkille housuille ole käyttöä.

Sadekauden aikaan lämmöstä huolimatta saattaa olla pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin vettä sataa joka päivä. Tämän saimme kokea viimeisillä viikoillamme, mutta onneksi Suomessa on totuttu sateeseen! Yksi pieni miinuspuoli on myös ilmaston mahdollistamat erinäiset ötökät, joita Balilla asustaa. Harvemmin niistä isompiin kuitenkaan haluamattaan törmää. Syksyn saldona taisi olla yksi nyrkinkokoinen hämähäkki kylppärissä (jos nyrkkiä pienempiä ei lasketa).

Kulttuuri

Balilla on hyvin värikäs ja rikas kulttuuri. Saarella sijaitsee lukemattomia temppeleitä ja erilaisia seremonioita vietetään usein. Toisaalta kulttuuritarjonta supistuu hyvin pitkälle hindulaisen uskonnon ympärille mm. traditionaaliset tanssiesitykset pohjautuvat hindulaisiin jumaliin liittyviin tarinoihin. Täällä kuitenkin pystyy kokemaan jotakin täysin erilaista, kun mihin meillä Suomessa on totuttu.

Uusivuosi, uusi maa: Malesia

Vuosi 2014 aloitettiin hurauttamalla Singaporesta bussilla Kuala Lumpuriin. Malesiassa päätettiin viipyä pidempään, sillä hintataso on täällä huomattavasti matalampi kuin esim. Singaporessa. Tälläkertaa meidänkään ei tarvinnut tyytyä halvimaan hostelliin,vaan päästiin oikein tähdin varustettuun hotelliin yöpymään! Ensin vietettiin kaksi yötä Kuala Lumpurissa. Ohjelmassa oli muun muassa kiertoajelua, elokuvissa käyntiä, ostoskeskuksissa pyörimistä sekä syömistä, syömistä ja syömistä.

Haluttiin kuitenkin nähdä myös muuta Malesiaa, joten lähdettiin käymään Penangin saarella. Reilun neljän tunnin bussimatka kaatosateessa oli saada tramaattisen käänteen, kun bussi kolhaisi autoa joka oli pyörähtänyt keskelle tietä. Mitään ei kuitenkaan (toivottavasti saattunut), sillä kuski jatkoi talla pohjassa matkaa mutinoiden saattelemana. Perille päästiin ehjin nahoin!

Neljän yön reissun aikana käytiin muutamaan otteeseen George townissa. Ennakkoon ei oltu ehditty (viitsitty) tutustua kaupungin nähtävyystarjontaan, joten kokeiltiin seuraatoistaturistia-taktiikkaa. Ensimmäisenä uhrina olivat kiinalaisturistit, jotka johdatti meidät asuinalueelle, joka oli kokonaiuudessaan laiturin päällä. Pääosin kiinalaistaustainen asuinväki oli laittanut pieniä kojuja pystyyn talojensa yhteyteen. Mielenkiintoinen paikka!

Seuraava varjostus johdatti meidät Made in Penang interactive museumiin. Siellä oli isoja kuvia joiden eteen oli tarkoitus mennä poseeraamaan. Muut näyttivät esimerkkiä (PALJON kiinalaisia), joten kyllä mekin sitten perässä...

Muuten päivät kului ostoskeskuksia ja katuja kierrellessä. Käytiin myös elokuvissa, keilaamassa ja pelaamassa biljardia. Nämä huvit kun oli todella halpoja! Oli meillä Penangissa yksi nähtävyyskin jonne oltaisiin oikeasti haluttu, nimittiäin Penang hill. Tunnin verran odotettiin bussia vaan saadaksemme kuulla bussikusilta että paikka on muutaman päivän suljettuna. Yhteevetona koko Penang oli pieni pettymys, ei siellä ollut oikein mitään nähtävää tai sen kummempaa tehtävää.

Malesian reissu ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan palattiin takasin Kuala Lumpuriin muutamaksi yöksi. Lauran synttäreitä vietettiin kierrellen katuja ja ostoskeskuksia. Tarkoituksena oli löytää Lauralle kunnon kävelykengät ausseihin. Kenkiä ei löytynyt, mutta kovalevy tarttui matkaan. Nyt saadaan ainakin kuvat parempaan talteen. Tänään on tarkoitus lähteä juhlistamaan synttäreitä oikein porukalla, kun Mari ja Samu saapui tänne meidän seuraksi Balilta.

Seuraavana etappina meillä on Bali, jonne lähdetään lauantaina vielä muutamaksi yöksi. Sieltä sitten lennetään 14. päivä Melbourneen ja siihen ne suunnitelmat sitten loppuvatkin. Katsotaan siis mitä keksitään ja minne päädytään. Helmikuun loppupuolella olisi kuitenkin tarkoitus olla Sydneyssä, jonne saadaa vieraita Suomesta. 

Vielä muutama kuva Singaporen ilotulituksista, kun kerrankin on nopee netti! :) Kuulumisiin!