Nyt voitte hyvät lukijat huokaista
helpotuksesta. Meitä ei oo kidnapattu eikä elävältä haudattu.
Nimittäin nyt me asutaan hippikommuunissa! Kaikki hyvä loppuu
aikanaan ja kommuunielämä saa jäädä jo huomenissa, mutta
palautteista päätellen olemme nyt tilivelvollisia viime viikkojen
tapahtumista. Eiköhän siis aloiteta ihan alusta.
Muutama viikko takaperin siis
aloitettiin yhteiselämä Iain-nimisen hepun kanssa. Aloitus oli
kirjaimellisesti vauhdikas, sillä suoraan juna-asemalta meidät
vietiin paikallisen juoksuseuran harjoituksiin. Ehkä oltiin
hakemuksessa (hakemus siis vapaaehtoistöihin ruokaa ja asumusta
vastaan) vähän liioiteltu meidän sporttisuutta. No hyvin me siitä
selvittiin ”me tehdään omaa reeniä”-lauseen turvin
hölköteltiin meneen ja kun isännän silmä vältti pysähdyttiin
tankkaan vettä. Iain itsehän on viisissäkymmenissä oleva mies,
joka vieläkin juoksee kun gaselli ja hänellä on lukuisia
juoksumeriittejä sekä potkunyrkkeilyn Australian mestaruus.
Urheilun jälkeen köröteltiin
vanhalla lava-autolla Mount Me:hin, jossa Iain asustelee kahden
koiransa kanssa. Me päästiin majoittautumaan asuintalon
pihapiirissä olevaan mökkiin. Mökit ei ole täällä niin
tiiviisti rakennettuja kuin koto-Suomessa, joten paikallisen
eläimistön tuntien päätettiin nukkua valot päällä. Kaikki meni
ihan hyvin yhtä aamua lukuunottamatta, kun mökkiimme tuli
tervehtiin tämän näköinen karvainen otus.
No onneksi Iain oli hankkinut meille
ötökkä-sumutteen ja sitä tähän kaveriin menikin ainakin puoli
pulloa! Kun oltiin eliminoitua uhkaava otus, saatiin kuulla että
kyseessä on vaaraton vaikkakin iljettävän ruma
Huntsman-hämppärilajike. Tosin se on ollut osallisena monen ihmisen
kuolemaan, muttei myrkyllisyytensä vuoksi, vaan siksi, että ihmiset
ovat nähneet hämähäkin autoa ajaessaan, pelästyneet ja ajaneet
kolarin. Muuten suuremmat elukat pysyivät onneksi mökin
ulkopuolella, vaikkakin pihapiirissä nähtiin pari käärmettä.
Meidän mökki |
Toinen koirista nukkui yöt aina mökin terassilla vartiossa |
Elukoita lukuunottamatta elämä Iainin
luona oli melko leppoisaa. Oltiin mukana auttamassa Iainin töissä
eli erinäisissä remonttikohteissa. Työ koostui mm. maalaamisesta,
hiomisesta, kittaamisesta jne. Joskus tehtiin pitkiä päiviä,
jolloin saatiin myös vähän taskurahaa. Toisinaan taas tehtiin
hommia Iainin kotona mm. ikkunan pesua, nurmikon leikkuuta.. Ja
toisinaan Iain päätti ettei lähdetäkään töihin, vaan
samoilemaan metsikköön. Iltaisin syötiin hyvin ja viideltä oli
aina olutaika, jolloin piti rentoutua yhden ölppösen voimin.
Maisemat oli hienot |
Sateisen kävelyretken päätteeksi jaloista löytyi 5 iilimatoa |
Rauhaa häiritsi vain parina
viikonloppuna vierailleet lapset, joita Iainille oli siunaantunut
neljä kappaletta. Harvinaisen villit lapsoset pitivät huolen siitä,
ettei aika käynyt pitkäksi. Lasten kanssa mm. pelattiin krikettiä,
leivottiin pitsaa ja harrastettiin kotiseutumatkailua ympäri kyliä.
Viimeisenä sunnuntaina oli myös juoksukilpailu, jonne lähdettiin
lapsikatraan kanssa. Valtsukin pääsi juoksemaan Suomea maailmakartalle osallistumalla 3 kilometrin kisaan. Valtsu juoksi
yhdessä Ianin ja hänen 9-vuotiaan pojan kanssa ja tuli maaliin
yllättäen parhaana suomalaisena.
Krikettiä |
Puistoissa on ilmaisia kaasugrilleja kokkailuun. |
Nicole Kidman ja Keith Urban asuivat lähes naapurissa |
Tarvittiin kuitenkin epätoivoisesti
internettiä, jotta pysyttäisiin tekemään loppumatkan suunnitelmat
valmiiksi. Iainin edelliseltä asukilta saatiin kuulla halvasta
majoitusvaihtoehdosta kommuunissa Mooloolaba-nimisessä kylässä.
Tasan kaksi viikkoa oltuamme Iainin hoivissa, hän kyyditsi meidät
tähän idylliseen merenrantakohteeseen. Uudessa kimppakämpässä
meillä on internet ja kaikki mukavuudet. Kämppiksinä itse omistaja
Dominic (joka asuu talon autotallissa), Travis (the puhekone) ja
Annie Ianin ex-asukki (asuu autossaan talon pihassa). Kämppikset
ovat loistavia ja oltaisiin viihdytty täällä varmasti kauemminkin
ellei loppumatkan aikataulu olisi niin tiukka. Päivät ovat menneet
paljolti rannalla, kokkaillessa ja matkasuunnitelmia tehden. Käytiin
me yksi päivä myös Dominicin kanssa kuuntelemassa Bluesia
paikallisessa pubissa! Jokainen kommuunin asukeista vaikuttaa olevan
musiikki-ihmisiä henkeen ja vereen. Milloin kuuluu kitaran soittoa,
milloin kaiuttimista raikaa eri artistien sävelmät. Leppoisaa
meininkiä!
Valtsu osti skeittilaudan. |
Matkaa on kuitenkin jatkettava. Loppu
reissun suunnitelmat ovat siis seuraavat. Huomenna (torstaina)
lähdetään körötteleen bussilla kohti Airlie Beachia. Matkaan
taittuu vaivaiset 18 tuntia ja yö meneekin siinä huomaamatta
(jälleen pelkkää säästöä). Itse kohteesta ollaan varattu
hostelli yhdeksi yöksi ja sen jälkeen odottaa meidän Aussimatkan
kohokohta: purjehdus Whitsundaysilla ja suuri valliriutta. Ei olla
vielä varmoja päästäänkö sukeltamaan vai joudutaanko tyytymään
snorklailuun. Riippuu siitä kuinka moni meidän paatista haluaisi
myös sukeltamaan. Mutta toivotaan parasta! Risteilyn jälkeen ollaan
vielä pari yötä Airlie Beachilla, jonka jälkee harjoitetaan taas
istumalihaksia köröttelemällä Brisbaneen. Muutama yö luultavasti
pyöritään siellä ja sitten 20.4 matka jatkuu Gold Coastilta
lentäen kohti Thaimaan Krabia (Thaimaan kautta lentäminen on paljon
halvempaa, joten on ihan perusteltua ottaa vielä pieni thaimaan loma
tähän vaiheeseen). Muutamassa viikossa meidän olisi tarkoitus
saada itsemme Bangkokiin, josta lennetään 13.5 rakkaan Finskin
siivillä koto-Suomeen. Kotona siis nähdään ennenkun
huomaattekaan!
Hei!
VastaaPoistaMukava lukea Lauran ja Valtsun blogeja maailmalta. Tiedoksi vain, että kihlaparin Emil-kummipojan pikkuveli sai nimekseen Niklas Felix Johan (Miettinen) lauantaina 12.4.2014.
Harri-vaari
Kaunis nimi! :)
VastaaPoista