Kerromme täällä kuulumisia syksyn ajan Balilta, jossa olemme vaihto-opiskelemassa. Vuoden vaihteen jälkeen suuntana on Australia, jonne lähdemme work and holiday-viisumilla seikkailemaan. Takaisin tullaan, kun rahat loppuu. Blogin välityksellä tarkoituksenamme on viestittää tekemisistämme (ja tekemättä jättämisistämme) perheelle, ystäville, sukulaisille ja toki myös muille kiinnostuneille. Tervetuloa seuraamaan eloamme maailman toisella puolen!

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Viimeiset päivät Ausseissa


Edellisessä postauksessa oltiin jättämässä Sunshine Coast taaksemme ja suuntaamassa kohti pohjoista. Ennen tarinassa etenemistä pakko vielä mainita huippu vuokranantajamme Dominic, joka naurettavan halvasta vuokrasta huolimatta halusi ehdottomasti kyyditä meidät autolla naapurikylään, josta bussimme Airlie Beachille lähti. Meillä on ollut uskomattomat hyvää tuuria siinä kuinka hienoja ja erilaisia ihmisiä ollaan ehditty matkan aikana tavata. Matkailu todellakin avartaa!

Itse bussimatka meni todella kivuttomasti. Linja-autossa oli hyvin tilaa ja pystyttiin nukkumaan olosuhteisiin nähden kunnon yöunet ennen saapumistamme perille. Airlie Beach on erittäin pieni kylä, jossa on oikeastaan vain yksi katu, jonka molemminpuolin on hostelleja ja ravintoloita vierivieressä. Syy paikan suosioon matkailijoiden keskuudessa onkin lähettyvillä sijaitseva Whitsundays saaristo.

Oltiin siis jo etukäteen varattu kahden vuorokauden mittainen purjehdusmatka, jonka aikana oli tarkoitus kiertää kaunista saaristoa ja pysähtyä hienoilla rannoilla ja snorklauspaikoilla. Luonto puuttui kuitenkin peliin ja laivaan saapuessamme kapteeni kertoi meille, että 200km pohjoiseen luokan viisi (Australian asteikolla kovin mahdollinen) sykloni Ita oli iskeytymässä maihin ja sen kulkureitistä riippuen matkamme saattaisi keskeytyä ennen aikojaan. Matkaan kuitenkin lähdettiin, koska kukaan ei tiennyt mihin suuntaan ja millä voimakkuudella myrsky etenisi rannikolle törmättyään.

Ensimmäisen päivän aikana ehdittiin pysähtyä kahdella eri snorklauspaikalla ja ihailla suurta valliriuttaa ennen pimeän tuloa. Illalla ankkuroiduttiin pieneen poukamaan ja vietettiin mukava ilta kapteenin tarinoita kuunnellen ja muiden matkustajien kanssa seurustellen. Aamulla herättyämme kapteeni kertoi, että radiossa oli annettu määräys kaikkien veneiden saapua takaisin satamaan iltapäivään mennessä. Kaikki olivat tietysti pettyneitä, mutta toisaalta sateisessa ja myrskyisässä säässä ei pienehkössä veneessä olisi ollut mitään tekemistä. Aamupäivästä ehdimme vielä käydä yhdellä saarista ja nauttia aluksen tarjoamista aktiviteeteista kuten kanootteilusta, stand up paddle boardista ja veneen kannelta mereen hyppelystä.



Matkustajatoverit
Meillä oli niin rento kapteeni, että antoi Valtsun ohjata paattia melkein satamaan asti.
Takaisin satamaan selvittyämme ongelmaksi muodostui yöpaikan löytäminen. Kaikka veneet oli kutsuttu takaisin mereltä, joten yhtäkkiä yöpaikan tarvitsi suuri joukko ihmisiä. (saaristossa on kerrallaan seilaamassa useita kymmeniä eri purjehdusaluksia). Valtsu soitti laivalta useisiin eri hostelleihin, jotka kaikki olivat jo täyteen varattuja. Lisäksi lähestyvä myrsky ja jo alkanut rankkasade ei houkuttanut rannalla nukkumiseen. Lopulta saatiin viimeinen huone hostellista, jossa oltiin vietetty yö ennen purjehdukselle lähtemistä (sinnekin oli soitettu jo aikaisemmin, mutta silloin kaikki huoneet olivat varattuja).

Airlie Beachille saapuessaan myrsky oli jo laantunut niin, ettei siitä ollut jäljellä kuin yhden päivän kestänyt kova tuuli ja rankkasade. Viimeiset pari päivää ennen paluuta Brisbaneen kulutimme rennosti aurinkoa ottaen.



Airlie Beachilta palattiin takaisin etelään, koska oltiin löydetty halvat lentoliput Gold Coastilta Krabille Thaimaahan. Rikottiin vielä kerran oma bussissaistumisennätys matkan kestäessä vaivaiset 19,5 tuntia. Oltiin päätetty viettää viimeiset päivät Brisbanessa, josta pääsi helposti reilussa tunnissa Gold Coastin lentokentälle, mutta joka tarjosi kuitenkin enemmän tekemistä viimeisiksi Australia päiviksi.


Saavuttiin Brisbaneen pääsiäistä edeltävänä torstaina aamupäivällä ja päiväunien jälkeen ehdittiin vielä illaksi seuraamaan Gabba stadionille Australialaisen jalkapallon ottelua Lions vs. Tigers. Pelin säännöistä kummallakaan ei ollut mitään käsitystä, mutta reilu 20 tuhatta katsojaa pitivät huolen, että tunnelma oli kohdillaan.
Lauantaina jouduttiin heräämään aikaisin, koska Valtsulle oli varattu tandemlaskuvarjohyppy. Pikkubussi tuli hakemaan meitä kuudelta aamulla ja kyyditsi meidät noin tunnin päähän Brisbanesta. Ehdittiin makoilla muutama tunti rannalla ennen kuin oli aika muutaman minuutin ohjeistukselle ja sitten olikin jo aika nousta lentokoneeseen. 20 minuutin nousun jälkeen lentokoneen ovi avattiin ja oli aika hypätä. Oli aika jännä fiilis istua 3-4 km korkeudessa lentävän koneen oviaukossa ja hypätä ulos. Vajaan minuutin vapaapudotuksen jälkeen laskuvarjo aukesi ja sen avulla leijailtiin alas ja laskeuduttiin rannalle.







Sunnuntaina olikin sitten aika jo aloitaa matkustaminen kohti kotia, onneksi tosin pienen mutkan kautta. Lennettiin Air Asialla ensin Kuala Lumpuriin, jossa vaihdettiin konetta ja oltiin maanantai aamuna Thaimaassa. Saatiin hienoja kokemuksia Australiassa, mutta oli mukava palata taas Aasiaan jossa tuntee olevansa varakas vaikka tili onkin pahasti jo miinuksella.

Tänään otettiin pitkähäntävene Ao Nangista Railey Beachille, jossa vietettiin päivä aurinkoa ottaen ja meressä uiden. Tällä hetkellä suunnitelmissa on mennä Koh Lantan, Phuketin ja Khao Lakin kautta Bangkokiin, josta meillä on lento Suomeen 13. toukokuuta. Suunnitelmat voivat aina muuttua, mutta varmaa on, että kolmen viikon päästä ollaan takaisin kotimaan kamaralla :)


4 kommenttia:

  1. Hyvä blogi. Mukava seurata pariskunnan matkaa. Mutta on toi Valtsu kova kundi kun hyppäsi laskuvarjolla...
    Hyvää Thailomaa! Ja on se mukava saada teidät tänne Suomeen takaisinkin kohtapuoliin.
    Hartsa

    VastaaPoista
  2. Moikka!Kyllä on ollut mahtava reissu ja kivasti kerrottu matkan vaiheista, saatikka sitten ne kaikki mahtavat kuvat joita ootte laittanut.Kovasti oottelen teitä jo kotiin:)Pirjo

    VastaaPoista
  3. En voi kun yhtyä edellisiin kommenteihin. Kiva saada teidät kesksi kotiin. Tämä on ollut ihana blogi, ihan kuin olis ollut teidän kanssa matkalla tai lukenut hyvää matkakirjaa. Tervetuloa kotiin.XXX Juha ja Tiina

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommenteista Äidit, Iskät ja Juha! :) Täällä jo viimesiä päiviä viedään. Ollaan nyt Kambozassa ja Valtsu kovassa kuumeessa. Mutta onneks meillä on oma lääkearsenaali mukana, joten eiköhän me vielä saada Valtsu kuntoon ja päästä piipahtaan Ankor Watissa. Kyllä sitä täytyy sanoa, että näin pitkän reissun jälkeen on jo ihan mukava palata kotiinkin. Kohta nähdään! :)

    VastaaPoista