Edellisessä postauksessa oltiin
jättämässä Sunshine Coast taaksemme ja suuntaamassa kohti
pohjoista. Ennen tarinassa etenemistä pakko vielä mainita huippu
vuokranantajamme Dominic, joka naurettavan halvasta vuokrasta
huolimatta halusi ehdottomasti kyyditä meidät autolla
naapurikylään, josta bussimme Airlie Beachille lähti. Meillä on
ollut uskomattomat hyvää tuuria siinä kuinka hienoja ja erilaisia
ihmisiä ollaan ehditty matkan aikana tavata. Matkailu todellakin
avartaa!
Itse bussimatka meni todella
kivuttomasti. Linja-autossa oli hyvin tilaa ja pystyttiin nukkumaan
olosuhteisiin nähden kunnon yöunet ennen saapumistamme perille.
Airlie Beach on erittäin pieni kylä, jossa on oikeastaan vain yksi
katu, jonka molemminpuolin on hostelleja ja ravintoloita
vierivieressä. Syy paikan suosioon matkailijoiden keskuudessa onkin
lähettyvillä sijaitseva Whitsundays saaristo.
Oltiin siis jo etukäteen varattu
kahden vuorokauden mittainen purjehdusmatka, jonka aikana oli
tarkoitus kiertää kaunista saaristoa ja pysähtyä hienoilla
rannoilla ja snorklauspaikoilla. Luonto puuttui kuitenkin peliin ja
laivaan saapuessamme kapteeni kertoi meille, että 200km pohjoiseen
luokan viisi (Australian asteikolla kovin mahdollinen) sykloni Ita
oli iskeytymässä maihin ja sen kulkureitistä riippuen matkamme
saattaisi keskeytyä ennen aikojaan. Matkaan kuitenkin lähdettiin,
koska kukaan ei tiennyt mihin suuntaan ja millä voimakkuudella
myrsky etenisi rannikolle törmättyään.
Ensimmäisen päivän aikana ehdittiin
pysähtyä kahdella eri snorklauspaikalla ja ihailla suurta
valliriuttaa ennen pimeän tuloa. Illalla ankkuroiduttiin pieneen
poukamaan ja vietettiin mukava ilta kapteenin tarinoita kuunnellen ja
muiden matkustajien kanssa seurustellen. Aamulla herättyämme
kapteeni kertoi, että radiossa oli annettu määräys kaikkien
veneiden saapua takaisin satamaan iltapäivään mennessä. Kaikki
olivat tietysti pettyneitä, mutta toisaalta sateisessa ja
myrskyisässä säässä ei pienehkössä veneessä olisi ollut
mitään tekemistä. Aamupäivästä ehdimme vielä käydä yhdellä
saarista ja nauttia aluksen tarjoamista aktiviteeteista kuten
kanootteilusta, stand up paddle boardista ja veneen kannelta mereen
hyppelystä.
Matkustajatoverit |
Meillä oli niin rento kapteeni, että antoi Valtsun ohjata paattia melkein satamaan asti. |
Takaisin satamaan selvittyämme
ongelmaksi muodostui yöpaikan löytäminen. Kaikka veneet oli
kutsuttu takaisin mereltä, joten yhtäkkiä yöpaikan tarvitsi suuri
joukko ihmisiä. (saaristossa on kerrallaan seilaamassa useita
kymmeniä eri purjehdusaluksia). Valtsu soitti laivalta useisiin eri
hostelleihin, jotka kaikki olivat jo täyteen varattuja. Lisäksi
lähestyvä myrsky ja jo alkanut rankkasade ei houkuttanut rannalla
nukkumiseen. Lopulta saatiin viimeinen huone hostellista, jossa
oltiin vietetty yö ennen purjehdukselle lähtemistä (sinnekin oli
soitettu jo aikaisemmin, mutta silloin kaikki huoneet olivat
varattuja).
Airlie Beachille saapuessaan myrsky oli
jo laantunut niin, ettei siitä ollut jäljellä kuin yhden päivän
kestänyt kova tuuli ja rankkasade. Viimeiset pari päivää ennen
paluuta Brisbaneen kulutimme rennosti aurinkoa ottaen.
Airlie Beachilta palattiin takaisin
etelään, koska oltiin löydetty halvat lentoliput Gold Coastilta
Krabille Thaimaahan. Rikottiin vielä kerran oma
bussissaistumisennätys matkan kestäessä vaivaiset 19,5 tuntia.
Oltiin päätetty viettää viimeiset päivät Brisbanessa, josta
pääsi helposti reilussa tunnissa Gold Coastin lentokentälle, mutta
joka tarjosi kuitenkin enemmän tekemistä viimeisiksi Australia
päiviksi.
Saavuttiin Brisbaneen pääsiäistä
edeltävänä torstaina aamupäivällä ja päiväunien jälkeen
ehdittiin vielä illaksi seuraamaan Gabba stadionille Australialaisen
jalkapallon ottelua Lions vs. Tigers. Pelin säännöistä
kummallakaan ei ollut mitään käsitystä, mutta reilu 20 tuhatta
katsojaa pitivät huolen, että tunnelma oli kohdillaan.
Lauantaina jouduttiin heräämään
aikaisin, koska Valtsulle oli varattu tandemlaskuvarjohyppy.
Pikkubussi tuli hakemaan meitä kuudelta aamulla ja kyyditsi meidät
noin tunnin päähän Brisbanesta. Ehdittiin makoilla muutama tunti
rannalla ennen kuin oli aika muutaman minuutin ohjeistukselle ja
sitten olikin jo aika nousta lentokoneeseen. 20 minuutin nousun
jälkeen lentokoneen ovi avattiin ja oli aika hypätä. Oli aika
jännä fiilis istua 3-4 km korkeudessa lentävän koneen oviaukossa
ja hypätä ulos. Vajaan minuutin vapaapudotuksen jälkeen laskuvarjo
aukesi ja sen avulla leijailtiin alas ja laskeuduttiin rannalle.
Sunnuntaina olikin sitten aika jo
aloitaa matkustaminen kohti kotia, onneksi tosin pienen mutkan
kautta. Lennettiin Air Asialla ensin Kuala Lumpuriin, jossa
vaihdettiin konetta ja oltiin maanantai aamuna Thaimaassa. Saatiin
hienoja kokemuksia Australiassa, mutta oli mukava palata taas Aasiaan
jossa tuntee olevansa varakas vaikka tili onkin pahasti jo
miinuksella.
Tänään otettiin pitkähäntävene Ao
Nangista Railey Beachille, jossa vietettiin päivä aurinkoa ottaen
ja meressä uiden. Tällä hetkellä suunnitelmissa on mennä Koh
Lantan, Phuketin ja Khao Lakin kautta Bangkokiin, josta meillä on
lento Suomeen 13. toukokuuta. Suunnitelmat voivat aina muuttua, mutta
varmaa on, että kolmen viikon päästä ollaan takaisin kotimaan
kamaralla :)
Hyvä blogi. Mukava seurata pariskunnan matkaa. Mutta on toi Valtsu kova kundi kun hyppäsi laskuvarjolla...
VastaaPoistaHyvää Thailomaa! Ja on se mukava saada teidät tänne Suomeen takaisinkin kohtapuoliin.
Hartsa
Moikka!Kyllä on ollut mahtava reissu ja kivasti kerrottu matkan vaiheista, saatikka sitten ne kaikki mahtavat kuvat joita ootte laittanut.Kovasti oottelen teitä jo kotiin:)Pirjo
VastaaPoistaEn voi kun yhtyä edellisiin kommenteihin. Kiva saada teidät kesksi kotiin. Tämä on ollut ihana blogi, ihan kuin olis ollut teidän kanssa matkalla tai lukenut hyvää matkakirjaa. Tervetuloa kotiin.XXX Juha ja Tiina
VastaaPoistaKiitos kommenteista Äidit, Iskät ja Juha! :) Täällä jo viimesiä päiviä viedään. Ollaan nyt Kambozassa ja Valtsu kovassa kuumeessa. Mutta onneks meillä on oma lääkearsenaali mukana, joten eiköhän me vielä saada Valtsu kuntoon ja päästä piipahtaan Ankor Watissa. Kyllä sitä täytyy sanoa, että näin pitkän reissun jälkeen on jo ihan mukava palata kotiinkin. Kohta nähdään! :)
VastaaPoista